Bryssel

Article on other languages:

Brysselin nähtävyyksistä tunnetuimpia on Manneken Pis.

Bryssel (ransk. Bruxelles [bʁysɛl], holl. Brussel [brʏsəl], saks. Brüssel, engl. Brussels [brʌsəlz]) on Belgian pääkaupunki. Bryssel on myös Flanderin alueen pääkaupunki sekä Euroopan unionin tosiasiallinen (de facto) pääkaupunki.

Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel. Muoto "Brysseli" perustuu virheelliseen analogiaan, eikä sitä pidetä hyväksyttävänä.

Sisällysluettelo

Brysselin merkitykset

Euroopan komission päärakennus Berlaymont.

Brysselillä on kolme merkitystä:

  1. Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Pääkaupunkialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku 2003 alussa oli 992 041, eli 6 309 asukasta neliökilometriä kohden.
  2. Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista asukasluvultaan on noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².
  3. Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämä johtaa mediassa merkitykseen, jossa Bryssel-nimeä käytetään unionin vastikkeena kuten Washingtonia Yhdysvalloissa. Brysseliä sanotaan usein Euroopan pääkaupungiksi, koska siellä sijaitsee merkittävä määrä EU-hallinnon ja kansainvälisten järjestöjen päämajoja.

Kielirajalla

Brysselin metropolialueen sijainti kielirajan pohjoispuolella.

Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen, hollantia puhuvaan ja eteläiseen ranskaa puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisesti kaksikielinen. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisesti enklaavina Flanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kaupunkiin on kuitenkin asettunut yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä, ja enemmistö asukkaista, 85–90 prosenttia, puhuu nykyisin ranskaa. Myös englantia puhutaan yleisesti, vaikka sillä ei olekaan virallista asemaa.

Liikenne

Brysseliä palvelee Brysselin lentoasema, joka sijaitsee Zaventemin kunnassa Flanderissa sekä halpalentoyhtiöden suosima Brussels South Airport lähella Charleroita. Brysselistä on nopeat junayhteydet Pariisiin, Amsterdamiin ja Kölniin Thalys-junilla sekä Lontooseen Eurostar-junalla. Suurin rautatieasema on Gare du Midi eli Zuidstation.

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuun metroon, jossa on nykyisin kolme linjaa sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.

Kansainvälinen Bryssel

Kaupungissa sijaitsee

  • Useita Euroopan unionin instituutioiden rakennuksia kuten Euroopan komission päärakennus Berlaymont, Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin neuvoston rakennus
  • Naton päämaja,
  • Brysselissä sijaitsee noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2 500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.

Nähtävyyksiä

Brysselin 1400-luvulta peräisin oleva raatihuone kaupungin keskusaukiolla.

Puistot

Parc du Cinquantenaire

Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.

Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.

Yliopistot

Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen, vapaamuurareiden perustama ja vieläkin johtama Université Libre de Bruxelles (ULB)[1] ja hollanninkielinen Vrije Universiteit Brussel (VUB)[2]. Molemmat nimet merkitsevät samaa "Brysselin vapaa yliopisto".

Brysselin kunnat

Brysselin kunnat.

(suluissa postinumero)

  1. Anderlecht (1070)
  2. Brysselin kaupunki (1000, 1020, 1120, 1130, 1040, 1050)
  3. Ixelles / Elsene (1050)
  4. Etterbeek (1040)
  5. Evere (1140)
  6. Ganshoren (1083)
  7. Jette (1090)
  8. Koekelberg (1081)
  9. Auderghem / Oudergem (1160)
  10. Schaerbeek / Schaarbeek (1030)
  11. Berchem-Sainte-Agathe / Sint-Agatha-Berchem (1082)
  12. Saint-Gilles / Sint-Gillis (1060)
  13. Molenbeek-Saint-Jean / Sint-Jans-Molenbeek (1080)
  14. Saint-Josse-ten-Noode / Sint-Joost-ten-Node (1210)
  15. Woluwe-Saint-Lambert / Sint-Lambrechts-Woluwe (1200)
  16. Woluwe-Saint-Pierre / Sint-Pieters-Woluwe (1150)
  17. Uccle / Ukkel (1180)
  18. Forest / Vorst (1190)
  19. Watermael-Boitsfort / Watermaal-Bosvoorde (1170)

Tunnettuja brysseliläisiä

Lähteet

  1. Université Libre
  2. Vrije Universiteit

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bryssel.


This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.