Epiteelikudos

Article on other languages:

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Erilaisia epiteelikudoksia

Epiteelikudos muodostuu toisissaan kiinni olevista epiteelisoluista, jotka verhoavat kehon ulko- ja sisäpintoja. Epiteelisolujen tehtävänä on suojella elimiä ja kudoksia sekä valvoa aineiden kulkua epiteelin läpi. Yksittäiset epiteelisolut liittyvät toisiinsa desmosomien, tiiviiden liitosten ja vyöliitosten välityksellä. Kolmen edellämainitun liitostyypin yhdistelmää kutsutaan myös junktionaaliseksi kompleksiksi. Epiteelikudoksessa ei ole verisuonia, joten se saa ravintonsa kudoksen alla sijaitsevasta sidekudoksesta diffundoitumalla. Myös kuona-aineet poistuvat kudoksesta samaa reittiä. Epiteelisolujen alla on aina tyvikalvo, joka on soluväliainetta. Epiteelisolut liittää tyvikalvoon hemidesmosomi.

Epiteelit jaetaan pintaepiteeleihin, rauhasepiteeleihin ja aistinepiteeleihin.

Sisällysluettelo

Pintaepiteelit

Pintaepiteelit jaetaan solukerrosten mukaan yksinkertaisiin ja kerrostuneisiin, jotka puolestaan voidaan jakaa solujen muodon mukaan levy-, kuutio- ja lieriöepiteeliin sekä valekerrostuneeseen värekarvaepiteeliin ja välimuotoiseen epiteeliin.

Levyepiteeli

Yksinkertainen levyepiteeli on epiteeleistä ohuin, jonka vuoksi sitä esiintyy elimistön niissä osissa, joissa yhdisteiden kulkeutuminen epiteelin läpi tulee olla nopeaa. Tästä esimerkkinä mainittakoon keuhkorakkulan pinta.

Kuutioepiteeli

Kuutioepiteelin solut ovat nimensä mukaan kuution muotoisia ja hieman levyepiteelisoluja korkeampia.

Lieriöepiteeli

Lieriöepiteeli muodostuu epiteelisoluista, joiden pinnalla on usein mikrovilluksia kasvattamassa epiteelin pinta-alaa, jotta aineiden imeytyminen olisi tehokkaampaa. Lieriöepiteeliä esiintyykin esimerkiksi ohutsuolen pinnassa, jossa ravintoaineet imeytyvät verenkiertoon.

Valekerrostunut värekarvaepiteeli

Valekerrostunut värekarvaepiteeli eli hengitystiepiteeli muodostuu epiteelisoluista, jotka kaikki kiinnittyvät tyvikalvoon, mutta eivät välttämättä ulotu epiteelin pintaan. Epiteelisolujen vapaata pintaa päällystää värekarvat, jotka esimerkiksi hengitysteissä liikkuttavat limaa kohti nielua.

Välimuotoinen epiteeli

Välimuotoista epiteeliä eli uroteeliä on virtsarakossa. Uroteeli näyttää mikroskoopissa lepotilassaan runsaasti kerrostuneelta, mutta venytystilassa kerroksia näyttää olevan muutama. Epiteelin erikoisuutena on sen suuri venymiskyky ja se, että virtsatilaan päin olevaa solupintaa peittää tavallista paksumpi levymäinen rakenne, joka estää myrkyllisiä kuona-aineita pääsemästä takaisin elimistöön.

Rauhasepiteeli

Rauhasepiteelit ovat muodostuneet epiteelisoluista, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen aineiden eritykseen. Rauhasepiteelin muodostuessa syntyy pintaepiteeliin ensin paaksuntuma, joka koostuu eritykseen erilaistuneista soluista. Myöhemmin paaksuntuma alkaa painua syvemmälle, jolloin muodostuu erimuotoisia rauhasrakenteita. Rauhastiehyt säilyttää yhteyden pintaepiteeleihin. Jos rauhastiehyttä ei ole, puhutaan sisäeritysrauhasista eli endokriinisista rauhasista. Muulloin kyseessä on avoeritysrauhanen eli eksokriininen rauhanen.

Aistinepiteeli

Aistinepiteeli muodostuu epiteelisoluista, joissa on runsaasti reseptorisoluja.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Epiteelikudos

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.