Article on other languages:
- وقود_أحفوري
- Bahan_bakar_fosil
- Suluh_fosil
- Fosilna_goriva
- Combustible_fòssil
- Fosilní_palivo
- Tanwydd_ffosil
- Fossilt_brændstof_og_brændsel
- Fossile_Energie
- Fossiilne_kütus
- Fossil_fuel
- Combustible_fósil
- Fosilia_brulaĵo
- سوخت_فسیلی
- Combustible_fossile
- Breosla_iontaiseach
- Enerxía_fósil
- 화석_연료
- Fosilna_goriva
- Jarðefnaeldsneyti
- Combustibili_fossili
- דלק_מאובנים
- Fomes_fossilis
- Fosszilis_tüzelőanyag
- ഖനിജ_ഇന്ധനം
- Шатах_ашигт_малтмал
- Fossiele_brandstof
- 化石燃料
- Fossilt_brensel
- Fossil_energi
- Combustible_fossil
- Paliwa_kopalne
- Combustível_fóssil
- Combustibil_fosil
- Rumiyasqa_rawrana
- Ископаемое_топливо
- Fossil_fuel
- Fosílne_palivo
- Fosilno_gorivo
- Фосилна_горива
- Fosilna_goriva
- Fossila_bränslen
- புதைபடிவ_எரிமம்
- เชื้อเพลิงซากดึกดำบรรพ์
- Fosil_yakıtlar
- Горючі_корисні_копалини
- 化石燃料
.jpg)
Fossiiliset polttoaineet ovat polttoaineita, jotka ovat syntyneet muinaisten eliöiden fossiloituessa. Tärkeimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve (EU, IPCC).[1] Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, tai hyvin hitaasti uusiutuvia, kuten noin 10 000 vuoden ajanjaksolla uusiutuva turve. Fossiilisten polttoaineiden kemiallinen energia on alun perin maapallon alkuaikojen kasvillisuuden keräämää aurinkoenergiaa. Energiantuotanto fossiilisilla polttoaineilla perustuu raaka-aineen polttamiseen, jolloin vapautuu lämpöä. Öljyhuippu ja myöhemmin tulevat maakaasuhuippu ja kivihiilihuippu sekä vaatimukset vähentää mittavia kasvihuonepäästöjä uhkaavat fossiilisten polttoaineiden tuotantoa.
Sisällysluettelo |
Määritelmä
IPCC:n uusimman arviointiraportin (2007) määritelmä fossiiliselle polttoaineelle on ”Hiilipohjainen polttoaine fossiilisesta hiilivetykerrostumasta sisältäen hiilen, turpeen, öljyn ja maakaasun.” (Fossil fuels: Carbon-based fuels from fossil hydrocarbon deposits, including coal, peat, oil and natural gas.)[2]
Käyttö
Fossiiliset polttoaineet ovat teollisuusmaiden merkittävin energianlähde. Alla oleva kaavio havainnollistaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä suhteessa muihin energianlähteisiin eräissä teollisuusmaissa. Tanska ja Saksa ovat tyypillisempiä teollisuusmaita kuin Suomi ja Ruotsi siinä suhteessa, että Suomessa ja Ruotsissa ydinvoiman, vesivoiman ja biopolttoaineiden käyttö on tavallista merkittävämpiä. Kaaviossa fossiilisiin polttoaineisiin luetaan mukaan ajoneuvojen nestemäiset polttoaineet.
Päästöt
Poltettaessa syntyy polttoaineesta riippuen erilaisia savukaasuja, joista yleisin on hiilidioksidi, joka on kasvihuonekaasu. Palaessa vapautuu myös rikkidioksidia, typen oksideja ja lukuisia pienhiukkasia. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat vesissä ja maaperässä happamoitumista. Maakaasulla hiilidioksidipäästöt ovat noin kolmanneksen muita fossiilisia polttoaineita matalammat.
Hiilidioksidin poistaminen savukaasuista on mahdollista, joskaan ei hiilidioksidin loppusijoittamisen hankaluuden takia kovinkaan yleistä. Rikin ja typen oksidit pystytään poistamaan erilaisin puhdistusmenetelmin ja polttoprosessia hienosäätämällä. Sähkösuodattimilla voidaan savukaasuista poistaa lähes kaikki pienhiukkaset.
Lähteet
- ↑ IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridgen yliopisto Paino, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary
- ↑ IPCC, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary s. 815
- Euroopan Unionin ilmastostrategia 2000 (englanniksi)