Kaukolämpö

Article on other languages:

• Fjernvarme
• Fernwärme
• Τηλεθέρμανση
• District_heating
• Calefacción_urbana
• Réseau_de_chaleur
• Teleriscaldamento
• Távfűtés
• Warmtedistributie
• 地域熱供給
• Fjernvarme
• Тепловой_пункт
• Daljinsko_ogrevanje
• Sistem_daljinskog_grejanja
• Fjärrvärme

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Kaukolämpöputkia Tübingenissa, Saksassa

Kaukolämpö on lämmitystekniikka, jossa voimalaitoksessa lämmitetään vettä tai höyryä,^[1] johdetaan se kiinteistön lämmönjakokeskukseen ja sen jälkeen taas voimalaitokseen takaisin. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirtimissä osa kaukolämpöveden lämpöenergiasta siirretään kiinteistön lämmitysverkoston veteen. Harvoin käytetyssä ratkaisussa kaukolämpövesi johdetaan kiinteistön lämpöpattereihin suoraan, tällöin kaukolämpöverkoston lämpötilat ovat tavallista alhaisemmat.

Kaukolämpö on erityisesti taajamien lämmitysmuoto. Kaukolämmön toimitusvarmuus on erinomainen ja sen tuottama energia on tasalaatuista. Lämmönsiirtotekniikka on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja näin kaukolämpöenergiasta saadaan enemmän lämmitystehoa kuin aikaisemmin.

Kaukolämpöverkko

Pääartikkeli: Kaukolämpöverkko

Yhteistuotanto

Kaukolämpövoimala Zürichissä

Yhteistuotannolla tarkoitetaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoa samassa laitoksessa. Tällöin sähköntuotannossa olevan laitoksen ylimääräinen lauhdelämpö käytetään kaukolämpöverkossa. Maailmalla tällainen yhteiskäyttö on harvinaista, mutta Suomessa peräti 80 % kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotannossa.^lähde?

Yhteistuotannolla voimalan hyötysuhde saadaan korkeaksi ja säästetään paljon energiaa. Yhteistuotanto on yleisesti tunnustettu keino ilmaston suojelemiseksi. On arvioitu, että sen edistäminen on suurin yksittäinen keino vähentää kasvihuonepäästöjä.^lähde?

Kaukolämpö Suomessa

Suomessa kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä on noin 50 %, suurin osa kerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä. Viime vuosikymmeninä kaukolämpöverkostoja on laajennettu myös pientaloalueille, ja kaukolämmön markkinaosuus pientalojen lämmitysmuotona on kasvanut. Maailmalla Suomen kaukolämpöosaaminen on ollut jo pitkään vientituote. Suomessa noin 80 % kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotannossa. Näin tuotettua sähköä mm. Helsingin Energia ja Kuopion Energia kutsuvat Hyötysähköksi.

Helsinki on ollut kaukolämmön uranuurtaja; ensimmäinen kaukolämpöasiakas liitettiin verkkoon jo olympiavuonna 1952. Helsinki sai hyötysähkön ja kaukolämmön tuotantonsa ansiosta YK:n ympäristöpalkinnon vuonna 1990.

Kaukolämpötuotannon arviointia

Kaukolämmön eräänä vaihtoehtona olisi, että jokaisessa talossa olisi oma lämmityslaitos. Kaukolämmön on väitetty olevan ympäristönsuojelun kannalta parempi, koska yhden suuren voimalaitoksen päästöt ovat pienemmät kuin satojen talokohtaisten lämmityslaitosten yhteenlasketut päästöt. Yhteistuotantovoimaloissa tuotettu kaukolämpö on myös tehokkaampaa, koska yhteistuotannossa samassa voimalassa voidaan tuottaa myös sähköä. Lisäksi talokohtaiseen lämmöntuotantoon verrattuna varavoiman järjestäminen on helppoa, samoin polttoainevalikoimaa voidaan vaihtaa sen mukaan mikä polttoaine kulloinkin on edullisinta.^lähde? Pelkässä sähköntuotannossa suuri osa tuotetusta energiasta menetetään lauhdeveteen.

Laitteistojen valmistajia

Kaukolämpölaitteita valmistavat Suomessa muun muassa HögforsGST, Danfoss LPM ja Kaukora. Lisäksi esimerkiksi Alfa Laval maahantuo lämmönjakokeskuksia.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Alle 10 MW:n biolämpölaitoksen suunnitteluperiaatteet
• Kaukolämpö Suomessa
• HögforsGST:n kotisivut
• Högfors-ryhmän kotisivut
• Kaukora Oy:n kotisivut